Heeej! c: Nyt istun keittiössä ja katson Housen viimeisiä minuutteja. Santtu antoi mulle jäätelöä. Takana on päivä täynnä tunteita, niin positiivisia, kuin negatiivisiakin. Olen itkenyt ja saanut tapani mukaan randomeja naurukohtauksia. Olen ollut oudon hiljainen (tavoistani poiketen), mutta myös höpöttänyt kovasti... Kuitenkin.
Oon miettinyt, että miksei tunteille vois olla on/off nappia. Ja oon miettiny, et miks ihmisiä ei voi poistaa elämästä vaan painamalla nappia. Okei, ehkä se on ihan hyvä ettei voi. Sitten vois tehdä jotain hätiköityi päätöksii ja se ois muutenki tosi epäreiluu sitä toista kohtaan. Mul on kokoajan tosi hyvä fiilis ja silleen, mut välillä tulee tosi ikävä fiilis kun saa jonkun viestin henkilöltä jonka haluaisin "poistaa". Kun yrittää tehdä sopua, saada kaiken toimimaan ja parantaa kaikkea, niin sieltä tulee vaan paskaa niskaan. Aina löytyy syy riidellä ja syy aiheuttaa pahaa mieltä, mut ku mä en vaa jaksais enää riidellä yhtään. Ja jos riidan aiheet on kerran jo riidelty ja sovittu, niin miksi ne pitää aina avata uudelleen?
Mä vaan ootan torstaita ja sitä et nään ihmisiä, jotka tekee mut oikeesti ilosiks. Toivon, et saan blokkaa kaikki surut edes ton viikonlopun ajaks ja pitää hauskaa. Mitä nyt ollaan suunniteltu, niin uskon et meil tulee enemmä tai vähemmä hauskaa c: Oon kirjottanu tätä tosi kauan, vähän kerrallaan. Siksi tulee hieman myöhässä.
- Nora ♥
24.9.2013
22.9.2013
Still dancing with your demons.
Hei taas ! Voisin aluks laittaa vähä muutos kuvaa teille jotka ette oo nähny hurjaa muutosta mussa, mikä on tapahtunu täs viikon sisää. Eli ensin kuva lähtökohdasta..
Jeps, eli kuten kuvasta näkyy ni otin eilen sen huulilävistyksen! Tykkäilen kovasti c: <3 Kuukauden päästä sit tulee toinen palleroinen tuohon toiselle puolelle :3 Mun ajatukset harhailee nyt kovasti, joten tästä postauksesta saattaa tulla hieman sekava. Pahoittelen ! Mut tosiaa ens torstaina oon lähössä Vantaalle, jeii :3 Viltsua, Jenniä, Joaa ja muita tapaamaan :3 Viime kerrasta onkin aivan liian kauan. Tykkään Papa Roachista kovin, mutta pe iltana löysin tämmösen version Last Resort- biisistä. Ensikuuntelemalla olin ihan wtf, mutta toisen kerran jälkeen aloin itse asias tykkäämää. Aika jees popitus biisi :'D
Joo.. Oon siis asunu nyt Mikkelissä asuntolassa. Huh. Miten tän aloittas. Siit paikast on tullu mulle ku koti. Jyväskylään palatessa tuntuu et tuun käymään vaan mutsilla. Tosin, Jyväskylähän on aina tuntunu mulle oudolta paikalta. Semmoselta mihin en kuulu ja missä en vaan tunne olevani kotonani. Esimerkiks Vantaa on ollu mulle aina tärkee paikka, ja semmonen minkä tuntee kodiks ja mihin tuntee kuuluvansa. Oulu on mulle myös tärkee paikka, ja sieltä on jääny murre. Jyväskylästä mulla ei oo mitään. Se on vaa paikka johon palaan aina uudelleen ja uudelleen vain koska on pakko.
Mikkeli taas ei kaupunkina tunnu oikeen omalta. Se asuntola on taas mulle ihan ku koti, missä saa olla rauhassa. Mulla on siellä iso perhe, mihin tunnen kuuluvani paremmin kun biologiseen perheeseeni. Aina kun tuun mutsille, niin äiti ei ikinä oo edes kotona, joten vietän aikaani Jyväskylässä muutaman hyvän kaverin kaa suurimmaks osaks. Sitten äiti valittaa etten oo ikinä kotona ja että ois kiva nähdä muakin.. Oon ollu nyt koko viikonlopun täällä, eikä äitiä näkyny kun eilen vaan lounaalla ja tänään ei oikeestaan ollenkaan.
Mikkeli on saanu mut olemaan oma itseni ja se tuntuu tosi vapauttavalta. Se on ehkä eristäny mua joistakin ihmisistä, mutta musta itestäni tuntuu tosi ihanalta olla taas puhelias, ulospäinsuuntautunut ja iloinen minä. Mä en tiedä oikein mitä mun pitäis tehdä, koska en halua etääntyä näistä muutamasta tärkeestä ihmisestä, mutta mä haluan kuitenkin olla myös oma itteni. Toisaalta.. Miksi en sais olla minä? Miksi mun pitää olla sellanen kun ennen vain koska muut haluaa? Ja jos tosiaan oon niin tärkeä näille henkilöille, niin miksi ne ei voi hyväksyä mua tälläsenä, kun mul on niin paljon parempi fiiliskin? Vai onko ne vaan kateellisia jostain?
Mun päässä on pari viikkoo surissut ihan kauheesti ton tyylisiä kysymyksiä, ja oon vaan miettiny, et miks pidän kiinni näistä ihmisistä, jos ne ei pidä musta tälläsenä. Mut toisaalta... Äh. Asiat on niin kovin vaikeita. Tekis mieli vaan laittaa kaikki tollaset asiat johonki kaappiin ja pitää ne siellä. Pitää kaikki vaikeat tuohon asiaan liittyvät ajatukset kaapissa, ja keskittyä vaan siihen mitä Mikkelissä tapahtuu. Siellä missä kaikki on hyvin ja missä mulla on perhe ja kavereita.
Mut jottei tää olis niin kovin angstipitoista niin kerron jotain iloisempaa tähän väliin ! :) Ostin itelleni "palkinnoks" siitä et uskallan ottaa huulikorun vaniljakokista jo aiemmin tällä viikolla, mutta nyt vasta sain aikaseks avata sen ja nauttia tässä samalla. Syön samalla myös nuudelia :3 Eilen mun huuli turpos oikeesti kaksinkertaseks ja syöminen ja juominen oli haastavaa. Pillistä tuli mun paraskaveri ja puukko oli kova sana syödessä, kaikki piti pilkkoo kovin pieneksi että pystyin syömään sen ilman ongelmia. Sylkeminen on älyttömän haastavaa, ja mun pitää opetella se uudestaan varmaan :D Eilen hampaiden pesusta ei tunnu nimittäi yhtään mitään ku vaahdot valu suupielistä ja sylkeminen.. Noh en saanu syljettyä, se vaan valu pois suusta pitkin naamaa ku yritin :D Voitte kuvitella sotkun :DD
Tänään kuitenki pystyin jo juomaan suoraan lasista (oi sitä ilon määrää!), eikä koruunkaa enää sattunu herätessä :) Eilistä kunnioittaakseni juon kuitenkin vaniljakokista pillillä ja yritän olla sotkematta kun ei alahuuli vielä toimi kuten pitäisi (tosin paljon paremmin se nyt toimii ku eilen) :D Toi lautanen on muuten ihana, mun mummo teki sen mulle vuonna 1999 (eli öö olinkohan 4v?) ja siinä on muumeja mitkä nyt on nuudeleiden alla :3 Eli sillä on mulle tunnearvoa, koska mummo on sen itse tehnyt mua varten ja vain minulle c:
Nyt en kyl keksi mitään kirjotettavaa.. Huomenna taas Mikkeliin (yhen opettajan kaa kimppakyydillä, lol) ja sillee x3 Joten moiksu, yritän kirjotella taas pian c:
- Nora ♥
...Ja alla oleva kuva otettu tosiaan eilen (lauantaina)
Jeps, eli kuten kuvasta näkyy ni otin eilen sen huulilävistyksen! Tykkäilen kovasti c: <3 Kuukauden päästä sit tulee toinen palleroinen tuohon toiselle puolelle :3 Mun ajatukset harhailee nyt kovasti, joten tästä postauksesta saattaa tulla hieman sekava. Pahoittelen ! Mut tosiaa ens torstaina oon lähössä Vantaalle, jeii :3 Viltsua, Jenniä, Joaa ja muita tapaamaan :3 Viime kerrasta onkin aivan liian kauan. Tykkään Papa Roachista kovin, mutta pe iltana löysin tämmösen version Last Resort- biisistä. Ensikuuntelemalla olin ihan wtf, mutta toisen kerran jälkeen aloin itse asias tykkäämää. Aika jees popitus biisi :'D
Joo.. Oon siis asunu nyt Mikkelissä asuntolassa. Huh. Miten tän aloittas. Siit paikast on tullu mulle ku koti. Jyväskylään palatessa tuntuu et tuun käymään vaan mutsilla. Tosin, Jyväskylähän on aina tuntunu mulle oudolta paikalta. Semmoselta mihin en kuulu ja missä en vaan tunne olevani kotonani. Esimerkiks Vantaa on ollu mulle aina tärkee paikka, ja semmonen minkä tuntee kodiks ja mihin tuntee kuuluvansa. Oulu on mulle myös tärkee paikka, ja sieltä on jääny murre. Jyväskylästä mulla ei oo mitään. Se on vaa paikka johon palaan aina uudelleen ja uudelleen vain koska on pakko.
Mikkeli taas ei kaupunkina tunnu oikeen omalta. Se asuntola on taas mulle ihan ku koti, missä saa olla rauhassa. Mulla on siellä iso perhe, mihin tunnen kuuluvani paremmin kun biologiseen perheeseeni. Aina kun tuun mutsille, niin äiti ei ikinä oo edes kotona, joten vietän aikaani Jyväskylässä muutaman hyvän kaverin kaa suurimmaks osaks. Sitten äiti valittaa etten oo ikinä kotona ja että ois kiva nähdä muakin.. Oon ollu nyt koko viikonlopun täällä, eikä äitiä näkyny kun eilen vaan lounaalla ja tänään ei oikeestaan ollenkaan.
Mikkeli on saanu mut olemaan oma itseni ja se tuntuu tosi vapauttavalta. Se on ehkä eristäny mua joistakin ihmisistä, mutta musta itestäni tuntuu tosi ihanalta olla taas puhelias, ulospäinsuuntautunut ja iloinen minä. Mä en tiedä oikein mitä mun pitäis tehdä, koska en halua etääntyä näistä muutamasta tärkeestä ihmisestä, mutta mä haluan kuitenkin olla myös oma itteni. Toisaalta.. Miksi en sais olla minä? Miksi mun pitää olla sellanen kun ennen vain koska muut haluaa? Ja jos tosiaan oon niin tärkeä näille henkilöille, niin miksi ne ei voi hyväksyä mua tälläsenä, kun mul on niin paljon parempi fiiliskin? Vai onko ne vaan kateellisia jostain?
Mun päässä on pari viikkoo surissut ihan kauheesti ton tyylisiä kysymyksiä, ja oon vaan miettiny, et miks pidän kiinni näistä ihmisistä, jos ne ei pidä musta tälläsenä. Mut toisaalta... Äh. Asiat on niin kovin vaikeita. Tekis mieli vaan laittaa kaikki tollaset asiat johonki kaappiin ja pitää ne siellä. Pitää kaikki vaikeat tuohon asiaan liittyvät ajatukset kaapissa, ja keskittyä vaan siihen mitä Mikkelissä tapahtuu. Siellä missä kaikki on hyvin ja missä mulla on perhe ja kavereita.
Mut jottei tää olis niin kovin angstipitoista niin kerron jotain iloisempaa tähän väliin ! :) Ostin itelleni "palkinnoks" siitä et uskallan ottaa huulikorun vaniljakokista jo aiemmin tällä viikolla, mutta nyt vasta sain aikaseks avata sen ja nauttia tässä samalla. Syön samalla myös nuudelia :3 Eilen mun huuli turpos oikeesti kaksinkertaseks ja syöminen ja juominen oli haastavaa. Pillistä tuli mun paraskaveri ja puukko oli kova sana syödessä, kaikki piti pilkkoo kovin pieneksi että pystyin syömään sen ilman ongelmia. Sylkeminen on älyttömän haastavaa, ja mun pitää opetella se uudestaan varmaan :D Eilen hampaiden pesusta ei tunnu nimittäi yhtään mitään ku vaahdot valu suupielistä ja sylkeminen.. Noh en saanu syljettyä, se vaan valu pois suusta pitkin naamaa ku yritin :D Voitte kuvitella sotkun :DD
Tänään kuitenki pystyin jo juomaan suoraan lasista (oi sitä ilon määrää!), eikä koruunkaa enää sattunu herätessä :) Eilistä kunnioittaakseni juon kuitenkin vaniljakokista pillillä ja yritän olla sotkematta kun ei alahuuli vielä toimi kuten pitäisi (tosin paljon paremmin se nyt toimii ku eilen) :D Toi lautanen on muuten ihana, mun mummo teki sen mulle vuonna 1999 (eli öö olinkohan 4v?) ja siinä on muumeja mitkä nyt on nuudeleiden alla :3 Eli sillä on mulle tunnearvoa, koska mummo on sen itse tehnyt mua varten ja vain minulle c:
Nyt en kyl keksi mitään kirjotettavaa.. Huomenna taas Mikkeliin (yhen opettajan kaa kimppakyydillä, lol) ja sillee x3 Joten moiksu, yritän kirjotella taas pian c:
- Nora ♥
20.9.2013
Don't say you're sorry cause no one wants apologizes from you.
Moimoimooooi ! Ihan kauheesti on kaikkee nyt tapahtunu, anteeks etten oo ehtiny kirjottelee. Toisaalta, en oikee oo tienny mistä kirjoittaa joten.. Duh. Värjäsin hiukset viime viikonloppuna ruskeiks. Nii ja tietty koulussa oon ollu ja sellai. Oon saanu paljon tosi ihania kavereita ja niistä on tullu mulle tosi tärkeitä. Niinku kerroin eräälle yks päivä, ni tää porukka minkä kanssa oon nyt viettäny aikaa, siinä tunnen ekaa kertaa elämässäni et mut hyväksytää sellasena ku oon ja et voin puhuu näille mistä tahansa ilma et ne kattoo mua ku tärähtänyttä. Tuntuu et mul on vihdoin oikeesti paikka mihin kuulun ja missä saan olla oma itteni.
Tulin tänään kuitenki taas kotia ja heti ku pääsin kotiin ni tekstatttiin kaverin kaa et pitäis nähdä, joten lähdin takaisin keskustaan :D Keskustasta tuli ostettuu vihdoin kunnollinen meikkipussi (mitä nyt maaliskuusta asti säilyttäny meikkei jossai muovipussissa :'D) Glitteristä hintaan 2,50e, Seppälästä jo kauan himoitsemani pääkallohuivi hintaan 6,50e (50% alennus ;P), Sokokselta mansikan tuoksusta hiuslakkaa ja uuden hoitoaineen ja sit tietty ruokaa :D Siit mentii Helille joka oli saanu kapselikeittimen lahjaks ja keitettii sillä kaakaota >8) Oli aika hassun makusta mut oh well, kokemus sekin.
Huomenna meen ottaa huulikorun, apuaa! Ja kohta lähden kaveria vastaan pysäkille kun se tulee yökyläilemään meille ja huomenna mun kaa ottaa sitä korua :3 Oisin muuten ottanu sen jo Mikkelissä, mut siellä se maksaa 45-50e ja täällä saan korun ja reiän 20 eurolla. Tiedän myös, että lävistäjä täällä on todella ammattitaitoinen, joten siitäkää ei jää kiinni. Kirjottelen luultavasti myös vielä ainakin sunnuntaina koska tää on vähän kiireellä tehty juttu. Kerron tarkemmin koulusta, mitä on tapahtunu ja sellai. Nyt lähden tuonne pimeään ja märkään pelottavaan ajamaan pysäkille ja noutamaan kaveria. Loppuun vielä mahtava biisi, minkä kaveri linkkas tänää ja oon kuunnellu sitä rutkasti :3
- Nora ♥
Tulin tänään kuitenki taas kotia ja heti ku pääsin kotiin ni tekstatttiin kaverin kaa et pitäis nähdä, joten lähdin takaisin keskustaan :D Keskustasta tuli ostettuu vihdoin kunnollinen meikkipussi (mitä nyt maaliskuusta asti säilyttäny meikkei jossai muovipussissa :'D) Glitteristä hintaan 2,50e, Seppälästä jo kauan himoitsemani pääkallohuivi hintaan 6,50e (50% alennus ;P), Sokokselta mansikan tuoksusta hiuslakkaa ja uuden hoitoaineen ja sit tietty ruokaa :D Siit mentii Helille joka oli saanu kapselikeittimen lahjaks ja keitettii sillä kaakaota >8) Oli aika hassun makusta mut oh well, kokemus sekin.
Huomenna meen ottaa huulikorun, apuaa! Ja kohta lähden kaveria vastaan pysäkille kun se tulee yökyläilemään meille ja huomenna mun kaa ottaa sitä korua :3 Oisin muuten ottanu sen jo Mikkelissä, mut siellä se maksaa 45-50e ja täällä saan korun ja reiän 20 eurolla. Tiedän myös, että lävistäjä täällä on todella ammattitaitoinen, joten siitäkää ei jää kiinni. Kirjottelen luultavasti myös vielä ainakin sunnuntaina koska tää on vähän kiireellä tehty juttu. Kerron tarkemmin koulusta, mitä on tapahtunu ja sellai. Nyt lähden tuonne pimeään ja märkään pelottavaan ajamaan pysäkille ja noutamaan kaveria. Loppuun vielä mahtava biisi, minkä kaveri linkkas tänää ja oon kuunnellu sitä rutkasti :3
- Nora ♥
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)