...Ja alla oleva kuva otettu tosiaan eilen (lauantaina)
Jeps, eli kuten kuvasta näkyy ni otin eilen sen huulilävistyksen! Tykkäilen kovasti c: <3 Kuukauden päästä sit tulee toinen palleroinen tuohon toiselle puolelle :3 Mun ajatukset harhailee nyt kovasti, joten tästä postauksesta saattaa tulla hieman sekava. Pahoittelen ! Mut tosiaa ens torstaina oon lähössä Vantaalle, jeii :3 Viltsua, Jenniä, Joaa ja muita tapaamaan :3 Viime kerrasta onkin aivan liian kauan. Tykkään Papa Roachista kovin, mutta pe iltana löysin tämmösen version Last Resort- biisistä. Ensikuuntelemalla olin ihan wtf, mutta toisen kerran jälkeen aloin itse asias tykkäämää. Aika jees popitus biisi :'D
Joo.. Oon siis asunu nyt Mikkelissä asuntolassa. Huh. Miten tän aloittas. Siit paikast on tullu mulle ku koti. Jyväskylään palatessa tuntuu et tuun käymään vaan mutsilla. Tosin, Jyväskylähän on aina tuntunu mulle oudolta paikalta. Semmoselta mihin en kuulu ja missä en vaan tunne olevani kotonani. Esimerkiks Vantaa on ollu mulle aina tärkee paikka, ja semmonen minkä tuntee kodiks ja mihin tuntee kuuluvansa. Oulu on mulle myös tärkee paikka, ja sieltä on jääny murre. Jyväskylästä mulla ei oo mitään. Se on vaa paikka johon palaan aina uudelleen ja uudelleen vain koska on pakko.
Mikkeli taas ei kaupunkina tunnu oikeen omalta. Se asuntola on taas mulle ihan ku koti, missä saa olla rauhassa. Mulla on siellä iso perhe, mihin tunnen kuuluvani paremmin kun biologiseen perheeseeni. Aina kun tuun mutsille, niin äiti ei ikinä oo edes kotona, joten vietän aikaani Jyväskylässä muutaman hyvän kaverin kaa suurimmaks osaks. Sitten äiti valittaa etten oo ikinä kotona ja että ois kiva nähdä muakin.. Oon ollu nyt koko viikonlopun täällä, eikä äitiä näkyny kun eilen vaan lounaalla ja tänään ei oikeestaan ollenkaan.
Mikkeli on saanu mut olemaan oma itseni ja se tuntuu tosi vapauttavalta. Se on ehkä eristäny mua joistakin ihmisistä, mutta musta itestäni tuntuu tosi ihanalta olla taas puhelias, ulospäinsuuntautunut ja iloinen minä. Mä en tiedä oikein mitä mun pitäis tehdä, koska en halua etääntyä näistä muutamasta tärkeestä ihmisestä, mutta mä haluan kuitenkin olla myös oma itteni. Toisaalta.. Miksi en sais olla minä? Miksi mun pitää olla sellanen kun ennen vain koska muut haluaa? Ja jos tosiaan oon niin tärkeä näille henkilöille, niin miksi ne ei voi hyväksyä mua tälläsenä, kun mul on niin paljon parempi fiiliskin? Vai onko ne vaan kateellisia jostain?
Mun päässä on pari viikkoo surissut ihan kauheesti ton tyylisiä kysymyksiä, ja oon vaan miettiny, et miks pidän kiinni näistä ihmisistä, jos ne ei pidä musta tälläsenä. Mut toisaalta... Äh. Asiat on niin kovin vaikeita. Tekis mieli vaan laittaa kaikki tollaset asiat johonki kaappiin ja pitää ne siellä. Pitää kaikki vaikeat tuohon asiaan liittyvät ajatukset kaapissa, ja keskittyä vaan siihen mitä Mikkelissä tapahtuu. Siellä missä kaikki on hyvin ja missä mulla on perhe ja kavereita.
Mut jottei tää olis niin kovin angstipitoista niin kerron jotain iloisempaa tähän väliin ! :) Ostin itelleni "palkinnoks" siitä et uskallan ottaa huulikorun vaniljakokista jo aiemmin tällä viikolla, mutta nyt vasta sain aikaseks avata sen ja nauttia tässä samalla. Syön samalla myös nuudelia :3 Eilen mun huuli turpos oikeesti kaksinkertaseks ja syöminen ja juominen oli haastavaa. Pillistä tuli mun paraskaveri ja puukko oli kova sana syödessä, kaikki piti pilkkoo kovin pieneksi että pystyin syömään sen ilman ongelmia. Sylkeminen on älyttömän haastavaa, ja mun pitää opetella se uudestaan varmaan :D Eilen hampaiden pesusta ei tunnu nimittäi yhtään mitään ku vaahdot valu suupielistä ja sylkeminen.. Noh en saanu syljettyä, se vaan valu pois suusta pitkin naamaa ku yritin :D Voitte kuvitella sotkun :DD
Tänään kuitenki pystyin jo juomaan suoraan lasista (oi sitä ilon määrää!), eikä koruunkaa enää sattunu herätessä :) Eilistä kunnioittaakseni juon kuitenkin vaniljakokista pillillä ja yritän olla sotkematta kun ei alahuuli vielä toimi kuten pitäisi (tosin paljon paremmin se nyt toimii ku eilen) :D Toi lautanen on muuten ihana, mun mummo teki sen mulle vuonna 1999 (eli öö olinkohan 4v?) ja siinä on muumeja mitkä nyt on nuudeleiden alla :3 Eli sillä on mulle tunnearvoa, koska mummo on sen itse tehnyt mua varten ja vain minulle c:
Nyt en kyl keksi mitään kirjotettavaa.. Huomenna taas Mikkeliin (yhen opettajan kaa kimppakyydillä, lol) ja sillee x3 Joten moiksu, yritän kirjotella taas pian c:
- Nora ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti