Hahaa, viime postauksessa lupasin kuvia. Nyt niitä tulee ! Kuvaajana toimi Heli, suuri kiitos :)
Alla oleva kuva on tällä hetkellä facebookissa
profiilikuvana c:
Tän kuvan laitoin tähän ainoastaan
vaan siks koska taustalla näkyy ne
frontside ollie- katusoittajat ! :D
Jep. Siinä teille hieman kuvia photoshootista. Oon siis lomalla tällä hetkellä. Pe- La yönä menin Vantaalle, ja tulin eilen takasin. Mun huulikorun pallo putos eilen bussipysäkille ja yhyy en löytäny sitä enää ja bussi tuli ja yhyyyyy ! Nyt oon ollu lähes koko eilisen päivän ja viime yön ties millaset patentit huulessa koska en omista palloja. Ärsyttää. Piti hävitä viel tälläses tilantees missä ei oo rahaa yhtään ylimääräseen. Tainno, ei mulla oo rahaa edes ruokaan. Just ja just saan maksettuu matkat opistolle ja takas nykysestä tilistä. Muuhun mulla ei ookkaa rahaa.
Aattelin tänää leipoo mun lemppari mutakakkuu (mihin ei muuten tarvita yhtään suklaata, mutta se maistuu siltä et siihen ois käytetty suklaata ;)) ja tehdä siitä postauksen niin, että teki voisitte halutessanne tehdä ja maistaa miten rakkautta se on <3 Kakku on myös maidoton, joten sopii monelle senkin puolesta. Nyt kuitenki lopettelen tän postauksen kanssa ja alan äänittelemään yhtä biisiä ja sit ehkä alan leipomaan c:
Hohoooi! Mahtava viikonloppu takana vaikka kovasti pelkäsin ettei tästä tulisi mitään. Olin siis äitin luona ja näin vaikka ketä ihania <3 Käytiin keskustassa pyörimässä ja ostin itelleni kaheksalla eurolla Seppälän alennuksesta farkut (alkuperänen hinta 39,90e). Seppälään jäi eräs himoitsemani paita vielä, minkä käyn luultavasti hakemassa Mikkelin Seppälästä itselleni :3 Lisäksi käytiin ottaa järkkäril vähä kuvii Helin ja Jassun kaa kirkkopuistossa (oli siellä Tuurekin, mut se viihty seurassamme vain hetken :D) :3 Kuvia tulee kai myöhemmin ensi viikolla c: Siellä Kirkkopuistossa (ja myöhemmin kävelykadulla) oli yks katusoittaja, joka soitti Frontside Ollieta! :D Tosin se muisti vaan kertsin ja ekasta versestä pari lausetta :D Tätä mainiota sovitusta en ehtinyt taltioimaan, mutta laitan alle tuttavan bändin version kappaleesta :D
Oon syöny viikonlopun aikana ihan sairaasti vaa pitsaa, eilen pakastepitsan ja tänää mutsi oli tilannu kaikille pitsat :DD fatty future, here I come :DOltiin viime yön pikkuveljeni kaa kahdestaa kotona. Tainno ainaki piti, mut Jerelle tuli kaveri yökylään. Noh, vietin iltaani koneen äärellä ja saatiin neronleimaus Helin kaa et lähetään yöllä käymään kaupungin toisella puolella abc:lla (vaikka lähempääki ois löytyny, heh :D). Käytiin sieltä sit ostaa Helille purkki maitoa, sekä takeaway kaakaot :D Ajeltiin siitä sit takasin ja pilistettiin hetki ympäriinsä :D
Monilla alkoi juuri syysloma, mutta minulla ei. Sekös minua harmittaa. Kaikilla kavereilla ympäri Suomen on nimittäin ensi viikko syyslomaa, kun minulla on vasta sitä seuraava. Rovaniemellä, Oulussa, Jyväskylässä, Tampereella, Seinäjoella, Vantaalla, Helsingissä, Espoossa ja jopa Kuopiossa, (mikä kuitenkin kuuluu Savoon) on kaikilla syysloma ensi viikolla. Harmittaa kun oltiin suunniteltu et nään ihmisiä joita ei koskaan muullon nää syyslomalla, mutta homehdunkin koulussa :c Sitten kun minulla alkaa syysloma, kaikki on palanneet takaisin kouluihinsa. Mitä mä teen syyslomalla? Äidin luo en oo menossa, enkä todellakaan jää Mikkeliin. Oli suunnitelmissa et meen kaverille Vantaalle kuitenkin vaikka sil on koulua ainakin muutamaksi päiväksi. Sitten pitäis luultavasti käydä myös Kuopiossa kaverin luona, jolla muuten ainakin on lomaa kun se jäi työttömäksi.
Ylläoleva kuva otettu kaverin autossa kun mulle tuli vähän tylsää ku se jäi asentamaan jotain yhtä turhaa kuin uusia amislokasuojia :D Hmm, voisin tyhjentää hieman ruokia tuolta kaapeista laukkuuni, niin saisin opistolla syödä illallakin ilmaiseksi :D Muutenki vois pakkailla vaatteita jne koska aamulla lähtö. Kohta menen saunaan ekan kerran tänä syksynä, jee <3 Alle vielä oikein mahtava kuukausi sitten ilmestynyt Glamour Of The Killin biisi :3
Okei sori, tää tulee nyt vajaan viikon myöhäs. Alotin kirjottaa tätä mut se sit jäi ja nyt jatkan taas !
Tänä yönä (3- 4.10) herätystä kännykkääni asentaessani huomasin taas kerran, että herätyksen soittoon oli aikaa kolme tuntia, viisi minuuttia. Tänä yönä mulla oli aikaiseen herätykseeni ja vähäiseen uneeni oli sentään syy. Tosin, ainahan niitä syitä löytyy.. Pitäisi nukkua enemmän ja myönnän sen. Kello oli herättämässä kello 4:10, eli nukkumaan menin siinä 1:05 aikoihin. Tein vaikeita koulutehtäviä ja pakkasin. Heräsin kello 4:10, koska oon lähössä Vantaalle. Tainno itseasiassa kello oli jotain puol neljä, mut olin nii hajalla ja sekasin, ni aattelin nukkua siihen herätykseen asti. Juna lähtee 6:22 tai jotai sellasta. Ongelma tässä on, että meiltäpäin ei mee busseja keskustaan, enkä todellakaan kävele kaikkien kamojen kaa sinne 7 kilometria. Katoin kuitenkin, että vajaan kahden kilsan päästä menis yks bussi kello 5:25 ja sitä seuraava kello 5:55.
Postauksen aiheena piti kuitenkin olla unettomuus ja se mikä nuorten unta häiritsee. Itellä jää arkipäivisin (ellei oo vapaapäivä) unet tosi lyhyeksi. Mä en oikeastaan tiedä mistä se aina johtuu. Tietty joskus se on ihan tietoista valvomista, mutta yleensä jään vaan miettimään asioita.. Tai sitten jään koneelle. Joinain öinä en uskalla mennä nukkumaan, joinakin en vain halua. Joskus taas tulee olo, ettei oikeesti saa vaan unta vaikka yrittäis. Yleensä se kuitenkin johtuu ulkoisista tekijöistä, eli tässä tapauksessa muista ihmisistä.
Opistolle muuttaessani mulla ei ollut minkäänlaisia uniongelmia. Nukuin sopivasti yössä ja näin kivoja unia. Sit kun nää jotkut teinit alko riehumaan käytävillä öisin, en saanut unta. Oon sellanen ihminen, et herään pieneenkin ääneen. Oon aina ollut. Univaje kasvo kasvamistaan riehujien takia. Kun en saanut nukuttua, unirytmi meni perseelleen. Saan nykyään aikaisintaan kolmelta unta, vaikka miten väsyttäis. Univaje kasvaa ja kasvaa, ruokahalukin on hävinnyt. Kauheesti pukkaa stressiä koulun, rahatilanteen ja ihmissuhteiden ansiosta.
Täällä eläessäni oon huomannu et kun niin moni muuttaa kotootaan ekaa kertaa "pois" asuntolaan, niin porukka valvoo kavereiden kaa yöt ja sit kun ei jaksa ni nukutaan pahimmassa tapauksessa koulupäivien ohi tai tunneilla. Seinät on ku paperia ja kuulen kaiken mitä mun yläkerrassa ja seinien takana tapahtuu, vaikken edes haluaisi kuulla. Kavereiden kaa valvominen on ihan okei tietyissä määrin, mut jos se häiritsee muita ni se on haitallista. Mua ei haittaa vaik valvoisit viikon putkeen samoilla silmillä, kunhan et kilju kavereittes kaa käytävällä keskellä yötä.
Tästä postauksesta tuli todella pitkä, ja teksti käsittelee brutaalia kiusaamista, mitä mä itse jouduin kokemaan. Teksti on sen verran karu, että suosittelen herkimpiä lukijoita jättämään välistä tämän kertomuksen. Karulla tarkoitan fyysistä väkivaltaa ja jos tuntuu vähänkin, ettet ole varma, niin älä lue. Tämä on kirjoitettu lähinnä omaa avautumistani varten. You have been warned, joten jatka lukemista omalla vastuulla.
Ensimmäiset jaksot meni hyvin, tuli pelkkiä kolmosia ja olin meidän luokan parhaita oppilaita. Motivaatio oli kohdallaan, tykkäsin koulusta. Tuli uusi luokkajako ja paras kaverini (ja oikeestaa kaikki muutki kaverit) meni toiselle luokalle. Mua alettiin kiusaamaan ja se paheni kokoajan lisää ja lisää. Lopulta pelkäsin kouluun lähtöä. Kävin koulussa pakonomaisesti. Mun oli tosi paha olla, mut en halunnut jäädä pois ku olin niin hyvä.
Kiusaaminen paheni. Ensin oli ryhmästä eristämistä. Kohdeltiin kuin ilmaa. Mua ei kuunneltu vaan joko katottiin vihasesti/halveksuvasti tai käännyttiin pois. Sitten siitä tuli sanallista. Käytettiin sanoja, joita en itse käyttäisi kenenkään kuullen (tai edes kirjoittaisi) ja jotka muutenkin särähtää tosi ikävästi korvaan kun niitä nuoret käyttää arkikielessä ja kutsuu jopa kavereitaan niillä nimillä. Tässä vaiheessa kävin opolle puhumassa kiusaamisestani. Opo vastasi tähän: "Kaikkien kanssa ei vain voi olla kavereita. Kaikkien kemiat ei aina kohtaa". Oon samaa mieltä, mutta lisäyksenä ja vastaiskuna vain.. Joo, ymmärrän ettei kaikkien kanssa voi olla kavereita, mutta kaikkien kanssa pitää silti tulla toimeen. Ja mulle se meinaa sitä, et ei kiusata.
Kiusaaminen paheni fyysiseksi. Tönittiin käytävillä "vahingossa", kas kummaa kun kymmenen ihmistä kävelee takaapäin ja joka vitun ihminen sattuu muhun törmäämään aika kovalla vauhdilla. Aloin olla mustelmilla kaatumisista ja seiniin taklatuks tulemisista. Eräänä päivänä menin ruokalaan syömään pitkään pöytään. Olin juuri istunut paikoilleni, niin eräs luokkalainen tuli mun viereen istumaan. Hetken päästä tuli toinenkin. Ihmisiä alkoi kerääntymään ja viimein tuli se porukan viimeinen lautasellaan kasvissosekeittoa. Lautanen oli ihan täynnä ja se höyrysi. Keitto oli vasta vaihdettu linjastoon. Porukan viimeinen henkilö pysähtyi taakseni ja sain keitot niskaani. Ja koska eihän tämä riittänyt, niin sain myös maidot päähäni.
Niskassa on tänäkin päivänä kolmannen asteen palovammasta jääneet arvet, sydämmessä tosin vielä suuremmat. Tämä johti siihen, että pelkäsin kouluun menoa aina ja vain enemmän ja enemmän. Suuret poissaolomäärät johtivat siihen, että mut vietiin autolla koulun ovelle ja katottiin, että meen sisälle. Mua oksetti ja tärisin pelosta. En pystynyt nukkumaan tai syömään, koska pelkäsin kouluun menoa ja sitä että joku näkisi mut ja sanoisi jotain. Menin joka aamu kouluun sisälle päästyäni vessaan. Lukitsin oven, tärisin ja kuuntelin musiikkia kuulokkeista. Odotin noin puoli tuntia, että minut tuonut auto oli varmasti poistunut ja ihmiset oli päässeet tunneille. Sitten lähdin kaupungille.
Erosin koulusta kun äiti alkoi huomata miten kuihduin silmissä ja huono oloni paheni ja paheni. Hän ei vieläkään tiedä miten pahasti mua kiusattiin, enkä tiedä haluanko edes kertoa. Menin äidin kanssa opon juttusille ja erosin. Keskusteluista jäi paha maku suuhun. Tuntui, kuin oisin ollu huono ihminen kun erosin. Että poissaolot ja paha olo oli mun omaa syytä. Pääsin kuitenkin pois. Niin suuri taakka putosi harteiltani, ja aloin itkemään onnesta kun sain eropaperit käsiini. Kiusaaminen on ohi.
Nyky päivänä kyseisen koulun ohi ajaminenkin kouraisee vatsan pohjasta. Nyt mä olen kuitenkin täysin eri paikkakunnalla koulussa ja mä oon saanu täällä niin paljon hyviä ystäviä. En oo törmänny itse täällä minkäänlaiseen kiusaamiseen kenenkään kohdalla. Saattaa johtua alastakin. Nuoriso- ja vapaa-ajan ohjaajan käytökseen ei vain sovi kiusaaminen. Niidenhän pitää taistella sitä vastaan. Mulla on täällä todella hyvä olla ja vihdoin saan olla oma itseni, eikä tarvii pelätä, että siitä alettaisi kiusaamaan. Mä oon iloisempi kuin koskaan ja tunnen, että oon löytäny oman paikkani. Nyt lähden syömään ja jatkamaan päivääni koulun parissa.
Ethän sinä kiusaa ketään? Jos kiusaat, nyt on hyvä hetki pyytää anteeksi ja korjata asia.
